Suomen uhkapelimarkkinat kokevat merkittävää muutosta digitalisaation myötä. Toimialan analyytikkojen näkökulmasta on olennaista ymmärtää, miten peliongelmien ennaltaehkäisy ja hoito integroituvat liiketoimintamalleihin ja sääntelyyn. Veikkauksen monopoliaseman rinnalla toimivat kansainväliset toimijat, kuten roibets, luovat uusia haasteita pelaajien suojelulle ja vastuulliselle pelaamiselle. Peliongelmien hoitoresurssien saatavuus vaikuttaa suoraan toimialan kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Kun noin 2-3 prosenttia suomalaisista kärsii vakavista peliongelmista, on selvää, että tehokkaat tukijärjestelmät eivät ole vain sosiaalinen välttämättömyys vaan myös liiketoiminnan jatkuvuuden edellytys. Sääntelijät kiinnittävät yhä enemmän huomiota operaattoreiden vastuullisuustoimiin, mikä tekee peliongelmien resurssien ymmärtämisestä strategisesti tärkeää. Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä tarjoaa peliongelmien hoitoon useita palveluja, joiden tehokkuus vaihtelee alueittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi kansallista strategiaa, mutta käytännön toteutus riippuu kuntien resursseista ja osaamisesta. Perusterveydenhuollossa peliongelmien tunnistaminen on usein puutteellista, sillä vain 15 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista kokee osaavansa käsitellä peliriippuvuutta. Erikoissairaanhoidossa toimii useita peliongelmien hoitoon erikoistuneita yksiköitä, kuten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) riippuvuuspoliklinikka. Nämä yksiköt tarjoavat sekä yksilö- että ryhmäterapiaa, mutta jonot ovat usein pitkiä. Keskimääinen odotusaika erikoishoitoon on 2-4 kuukautta, mikä on ongelmallista akuuteissa tilanteissa. Digitaaliset ratkaisut ovat nousseet tärkeäksi osaksi julkista palveluvalikoimaa. THL:n Peliklinikka-verkkopalvelu tarjoaa itsehoito-ohjelmia ja chat-neuvontaa. Palvelua käyttää kuukausittain noin 3000 henkilöä, mikä osoittaa merkittävän kysynnän matalankynnykselle avulle. Käytännön vinkki: Toimialan toimijoiden kannattaa seurata THL:n julkaisemia tilastoja palvelujen käytöstä, sillä ne antavat arvokasta tietoa peliongelmien yleisyydestä ja kehityssuunnista. Järjestöt muodostavat merkittävän osan Suomen peliongelmien tukiverkostosta. Peluuri ry on suurin toimija, joka tarjoaa maksutonta neuvontaa, vertaistukea ja läheisille suunnattuja palveluja. Järjestön vuosittainen budjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa tulee Veikkauksen varoista. Tämä rahoitusmalli herättää keskustelua riippumattomuudesta, erityisesti kun markkinoille tulee uusia toimijoita. A-klinikka säätiö tarjoaa peliongelmien hoitoa osana laajempaa riippuvuushoitopalveluvalikoimaansa. Säätiön 28 toimipistettä ympäri Suomen tarjoavat sekä avohoitoa että kuntoutusta. Erityisesti nuorten peliongelmien hoitoon on kehitetty uusia menetelmiä, sillä 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä peliongelmien esiintyvyys on kaksinkertainen muihin ikäryhmiin verrattuna. Vertaistuki on osoittautunut erityisen tehokkaaksi hoitomuodoksi. Nimettömät Pelaajat (GA) järjestää viikoittain yli 50 kokousta eri puolilla Suomea. Digitaalisten kokousten myötä osallistuminen on kasvanut 40 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana. Vertaistuen vahvuus on sen saavutettavuudessa ja siinä, että se ei vaadi ammattilaisten resursseja. Tilasto: Kolmannen sektorin palveluja käyttää vuosittain noin 15 000 henkilöä, mikä vastaa noin puolta arvioidusta peliongelmaisesta väestöstä. Tekoäly ja koneoppiminen muuttavat peliongelmien tunnistamista ja ehkäisyä. Useammat kansainväliset operaattorit käyttävät algoritmeja, jotka analysoivat pelaajien käyttäytymismalleja ja tunnistavat riskikäyttäytymistä reaaliajassa. Suomessa Veikkaus on kehittänyt omaa järjestelmäänsä, joka seuraa yli 50 erilaista muuttujaa pelaajan käyttäytymisessä. Mobiilisovellukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia itsehoitoon ja tukeen. Mindfulness-pohjaiset sovellukset, kuten Calm tai Headspace, ovat osoittaneet lupauksia peliongelmien oheishoidossa. Suomessa kehitetty Pelitauko-sovellus yhdistää kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja pelillistämistä toipumisprosessissa. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa läpinäkyvän ja muuttumattoman pelaamisen seurannan. Tämä voi auttaa sekä pelaajia että säätelijöitä ymmärtämään pelaamisen malleja paremmin. Kuitenkin yksityisyyden suoja asettaa rajoituksia sille, miten laajasti tällaisia järjestelmiä voidaan ottaa käyttöön. Virtuaalitodellisuus (VR) tarjoaa uusia mahdollisuuksia terapiaan. VR-pohjainen altistusterapia voi auttaa pelaajia kohtaamaan pelaamisen laukaisevat tilanteet turvallisessa ympäristössä. Ensimmäiset pilottiprojektit Suomessa aloitetaan vuonna 2024. Ennuste: Seuraavan viiden vuoden aikana teknologiapohjaiset ratkaisut muodostavat todennäköisesti 30-40 prosenttia kaikista peliongelmien hoitoresursseista. Peliongelmien resurssien kehittäminen vaatii koordinoitua lähestymistapaa, jossa julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset toimijat tekevät yhteistyötä. Toimialan analyytikkojen näkökulmasta on selvää, että nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa kasvaviin haasteisiin riittävästi. Investoinnit ennaltaehkäisyyn tuottavat pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä hoitokustannuksissa. Kansainvälisten parhaiden käytäntöjen omaksuminen on välttämätöntä. Iso-Britannian GamCare-malli ja Australian BetStop-järjestelmä tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, miten teknologia ja perinteinen hoito voidaan yhdistää tehokkaasti. Suomen tulisi harkita vastaavien järjestelmien pilotointia ja arviointia. Rahoituksen monipuolistaminen vähentäisi riippuvuutta yksittäisistä toimijoista ja lisäisi palvelujen riippumattomuutta. Julkisen rahoituksen osuuden kasvattaminen ja kansainvälisten operaattoreiden vastuullisuusmaksujen käyttöönotto voisivat tasapainottaa rahoitusrakennetta merkittävästi.Markkinadynamiikka ja sääntelyn merkitys kasvavassa toimialassa
Julkisen sektorin tukiverkosto ja sen kehittäminen
Kolmannen sektorin rooli ja innovaatiot
Teknologiset ratkaisut ja tulevaisuuden suunnat
Strategiset suositukset toimialan kehittämiseksi
